I just wanted to stare inside the beauty Wanted to become what you had intended for me

Magical new year 2014 for everyone equally!

Jospa näin uuden alkaneen vuoden kunniaksi sitä
vihdoinkin päivittelis kuulumisia täällä bloginkin puolella.

Joulun aika on ollut ennemmin hektistä kuin rauhallista,
tänä vuonna en esimerkiksi omistanut joulukalenteria,
koristellut joulukuusta tai avannut paketin pakettia, nimittäin näiden
sijaan 17. päivä tiistaina lensin Malagaan, Espanjaan.

täydellistä suklaakakkua

 

Bookattiin Miron ja Samulin kanssa muutamaksi yöksi huone kivasta hostellista,
Fuengirolasta, jotta voitaisiin huoletta kierrellä paikkoja.
Hostelli ei hetken päästä enää ollutkaan niin kiva, kun huomattiin siellä viihtyvän
muutamia muitakin suomalaisia.
Eikä meidän lähibubikaan mikään riemuisa yllätys ollut,
kun wcn ovessa luki suomeksi naiset, seinällä liehui Suomen lippu,
takanani pölpötti pari suomalaista keski-ikäistä junttia sekä
baaritiskiä koristi karhutölkki.
Myöhemmin meikälle todella valkeni
mitä porukka oli tarkoittanut kuvaamalla paikkaa hiljaiseksi tähän aikaan vuodesta.
No totta tosiaan, klo 20 jälkeen paikallisista hyvä jos näki vilaustakaan
ja suomalaiset olivat ainoita ihmisiä jotka edes kävelivät kadulla vastaan..
Tosin eihän tää seikka meidän hauskanpitoa haitannut!

hostelli fiilistelyy

biitsi ja aurinkoo..

Kymmenen päivän loman tarkoitus tais alunperin olla; viettää aikaa
"perheen" kanssa.
Kyllä meikä sit hengailikin joulun alla kotosalla,
käytiin ostoskeskuksissa, safkaamassa sekä
kierreltiin autolla eri paikkoja. Basic, basic..

 

Cypress hill

to be continued...

At first sight I felt the energy of sun rays, I saw the life inside your eyes

Nopea päivitys kuulumisista viime viikkojen ajalta,

kerta kun vieläkin venailen kuvia O.z.o.r.a.sta sekä Lost Theorysta.

 Lähi aikoina on saattannut selvästi huomata ilman kylmentyneen ja
luntakin taisi sataa muutamia päiviä takaperin.

Meitsi on valmistautunut talveen uudella rotsilla ja kahdilla/kaksilla?? uusilla kengillä,

jotka sattumoisin bongasin UFFista.

 

Ja ainiin, tutustuin yks yö Kalliossa aivan mahtavaan tyyppiin, Yuriin.

Mullahan kävi aivan mieletön flaksi kun tää herra olikin tatuointi artisti,

ja lupasi tehdä mulle tatuoinnin ennen lähtöään puoleksi vuodeksi Intiaan.

Tiedoksi teille, jotka eivät omista ainuttakaan tatuointia,

tatuoinnin ottaminen ei satu. Se on sellaista... surinaa, tärinää whatever.

Tätä mieltä mä olin ennen kuin Yuri tatuoi mun molemmat ranteet.

Ei jumalauta oli tuskaa, varsinkin värillisen kanssa.

Niin tuskaa, että piti jopa lopettaa kesken.

No Yurin palattua värien korjailua, silloin osaan ainakin varautua.

Laitampa teille silti kuvaa, vaikkei tatuoinnit olekaan vielä täysin parantuneet.

 

Tältä tatuoinnit tulevat siis loppujen lopuksi näyttämään,

näissä kuvissa Calcifer ja No face ovat saaneet meitsin käsittelyn myötä hieman lisää väriä.